Tässä artikkelissa keskitytään erilaisiin mutterityökaluihin ja niiden käyttökohteisiin. Artikkelin tavoitteena on tutustuttaa sinut yleisimpiin mutteriavaimiin ja niiden toimintaperiaatteisiin.
Mutterityökalun valintaopas aloittelijalle antaa sinulle perusvalmiudet tunnistaa niistä tuhansista avaimista, joita usein autotalleissa ja rautakaupan hyllyillä näkee, ne tavallisimmat ja käytetyimmät avaimet.
Mutterityökalun valintaopas aloittelijalle
Muttereita on käytännössä melkein jokaisessa mekaanisessa laitteessa. Jo pelkästään pyörän huoltotöissä tarvitset kiinto- ja hylsyavaimia, mikäli haluat säilyttää hermosi sekä mutterit ehjinä pyörässäsi.
Yleisin mutterityökalu, jakoavain
Jakoavaimen on aikoinaan keksinyt ruotsalainen J.P. Johansson. Jakoavaimessa on kiinteä leuka, siirtoleuka, usein millimetriasteikko, rulla, varsi, kahvan pää. Artikkelikuvassa näet kolme erilaista jakoavainta.
Kahvan päässä on usein rengas, josta avaimen voi laittaa roikkumaan. Joissakin malleissa kahvan pää on muotoiltu rengasraudaksi. Löytyy myös malleja, joissa kahvan päässä on ns. alligaattorinkita. Tällä voidaan esimerkiksi yrittää irrottaa pyöristynyt mutteri tai ruuvi.
Jakoavaimen monikäyttöisyys
Jakoavaimen monikäyttöisyys syntyy portaattomasta säädöstä, jonka voit tehdä avaimessa olevalla rullalla. Tämän ansioista avain soveltuu hyvin monen kokoisiin muttereihin ja ruuveihin.
Jakoavainta käytetään siten, että kääntäessä siirtoleuan kuormitus kohdistuu kärkeen.
Siirtoleuan voi joissakin malleissa kääntää toisinpäin. Tällöin avainta voi käyttää mm. tilapäisenä putkipihtien korvikkeena.
Jakoavaimen huonoja ominaisuuksia on se, että ajan saatossa niiden leuat löystyvät, jolloin mutteria aukaistessa se helposti nuljahtaa pois paikaltaan ja samalla huonontaa mutterin päätä.
Jos laitteessasi on muttereita, joita sinun täytyy avata uudelleen ja uudelleen, kannattaa avaamiseen käyttää kiinto- ja hylsyavaimia.
Kiinto, silmukka, -sekä kiintosilmukka-avaimet
Kiintoavaimen molemmissa päissä on leuat. Silmukka-avaimen molemmissa päissä on silmukat. Näissä malleissa päät ovat erikokoisia, tai sitten samankokoisia, mutta kulma on erilainen.
Kiintosilmukka avaimessa toisessa päässä on silmukka, toisessa leuat. Näissä päät ovat samankokoiset.
Kiintoavaimen ote kohdistuu kahteen yhdensuuntaiseen pintaan. Sitä on käännettävä 60 astetta, jotta kiertämistä voi jatkaa. Avaimen leuat ovat 15 asteen kulmassa varteen nähden. Tämän ansiosta uusi ote mutterista saadaan jo 30 asteen kääntämisen jälkeen silmukan tapaan.
Kiinto ja/tai silmukka-avaimia tarvitset kaksi samankokoista sarjaa, koska usein joudut pitelemään mutterin vastapuolesta kiinni.
Oikea varren pituus
Kiintoavaimen varren pituus on valittu avainkoon mukaan. Sillä varmistetaan se, että kun väännät avainta kohtuullisella voimalla, tulee mutteri niin tiukalle, kuin se on tarkoitettu tulevaksi.
Jakoavaimien kanssa usein tulee väännettyä mutterit liian kireälle ja samalla mutterin kierre tuhoutuu.
Kiintoavaimia ei kannata käyttää hampaat irvessä ja kaksin käsin vääntäen. Silloin taatusti mutterin kierre pettää.
Eri juttu on, jos yrität irrottaa kiinnijäänyttä, jo hieman pyöristynyttä mutteria. Silloin usein leukaperät ovat melko tiukoilla niin avaimella kuin vääntäjällä.
Silmukka-avaimista löytyy myös malleja, joihin on sisäänrakennettu räikkä.
Kiintoavaimien laatuerot
Kiintoavaimien laaduissa on eroja. Peruskäyttäjä tulee hyvin toimeen keskihintaisilla, halvahkoilla avaimilla. Ihan niitä halvimpia ei kuitenkaan kannata ostaa.
Niissä ongelmaksi usein muodostuu esimerkiksi silmukka-avaimien kohdalla ainepaksuudet. Paksu ja kömpelö avain ei mahdu ahtaisiin paikkoihin ja usein kestävyys seoksessa, josta avain on tehty, on huono.
Hylsyavain
Hylsyavain muistuttaa hieman silmukka avainta. Ne luokitellaan myös kiintoavaimiin. Hylsyt liitetään hylsyjen mukana tulevan vääntimen vakiotappeihin. Väännin on ns. räikkäväännin. Tämän avulla avaaminen on nopeaa.
Hylsyavaimien jatkovarsien avulla pääset syvälle ahtaisiin paikkoihin, millä muilla avaimilla olisi täysin mahdotonta päästä. Hylsyavaimia käytetään usein moottoreiden ja koneiden huolto- ja asennustöihin.
Räikkäväännin
Räikkävääntimiä on ainakin hammasräikkä ja kitkatoiminen räikkä. Hammasräikässä on määrätty hammasväli, eli tyhjä väli ennen tarttumista. Kitkatoiminen on äänetön ja tarttumisväli olematon.
Yleisnimi räikkä tuleekin äänestä, joka tulee hammasräikän rätinästä sitä käytettäessä.
Momenttiavaimet
Momenttiavaimen kahvan päässä on kiristysmahdollisuus, jolla kiristysmomentti säädetään juuri oikeaan tarkkuuteen. Tällöin puhutaan vääntömomentista (mittayksikkö Nm=Newton metri).
Tämän ansiosta saadaan pitävä ja joustavaksi jännitetty kiinnitys. Erityisesti auton moottorin, voimansiirtolaitteistojen mutterit ja ruuvit täytyy usein kiristää juuri tiettyyn vääntömomenttiin.
Yhteenveto, näitä tarvitset yleisimmin
Kotioloissa riittää, että sieltä löytyy keskihintaiset kiintosilmukka avaimet ja pari yleisintä kokoa olevaa silmukka avainta, joissa on räikkä. Lisäksi kannattaa ostaa keskihintainen hylsysarjapakki ahtaita paikkoja silmällä pitäen.
Ja kyllä jakoavaimellekin toisinaan käyttöä löytyy, joten myös sellainen olisi hyvä työkalupakista löytyä.
Joko muuten kerkesit tutustua artikkeliin ”parhaat vinkit ikinä hankkia oikea ruuvi oikeaan paikkaan”? Jos ruuvien sielunmaisema on sinulle vielä täysi mysteeri, niin suosittelen lukemaan kyseisen postauksen.
Astelet sen luettuasi taatusti ruuvikauppaan huomattavasti kevyemmin kiertein :-). Aurinkoista päivää sinulle, Ystäväiseni, ja kiitos, kun olet messissä!
