MÄÄRITTELE MENESTYS

Artikkelissa ”määrittele menestys” sukelletaankin sitten suoraan syvään päähän matkallasi kohti sinulle rikkaampaa tulevaisuutta.

Riippumatta siitä, haluatko päästä metsän poikki nuotiopaikalle, unelmiesi työpaikkaan, hoikempaan ulkomuotoon, savuttomaan elämään, uuteen työpaikkaan, parempaan suhteeseen lapsesi kanssa, jne., sinun täytyy ensiksikin tietää:

  • Missä olet nyt, toisekseen
  • Minne olet menossa, ja erityisesti
  • Miksi haluat päästä juuri sinne

Joten, jos et pysty määrittelemään tarkasti sitä, mitä menestys tarkoittaa sinulle, on melkoisenkin varmaa, ettet ikinä pääse eteenpäin haaveissasi, vaan ne jäävät vain utopistisiksi unelmiksi, jotka, valitettavasti, tulevat paradoksaalisesti viemään sinua vieläkin synkempiin tunnetiloihin elämässäsi.

Miksi, saatat miettiä. Vastaus on yksinkertainen.  Mitä enemmän kelaat mielessäsi toteutumattomia haaveitasi, sitä pettyneemmäksi koet itsesi.

Ja mitä enemmän vietät aikaasi pääkoppasi sisällä pyörivissä pettyneissä, surkeutta huokuvissa fiiliksissä, voit olla varma siitä, että ne lisääntyvät entisestään. Noidankehä on valmis.

Joten, lopeta heti! Lopeta hortoilu, ja tule tietoiseksi siitä, missä olet, minne olet menossa, ja ennen kaikkea, miksi haluat sinne.

Määrittele menestys omalle kohdallesi

Kerron sinulle kaksi tarinaa. Toivon, että luet ne ajatuksen kanssa. Luettuasi ne, pysähdy miettimään, miten määrittelet menestyksen omalle kohdallesi.

Jos mahdollista, sinun kannattaa kirjata mieleen tulevia ajatuksia menestyksestä ylös.

Muistiin kirjaaminen on erityisen tehokasta siinäkin mielessä, että saat sen avulla poukkoilevista ajatuksistasi selkeästi enemmän irti.

Sillä ajatuksemme ovat melkoisen vikkeliä, ja ihmekös tuo, sillä tutkimuksien valossa tarkasteltuna ihminen ajattelee keskimäärin n. 65 000 ajatusta päivittäin.

Onneksi pystymme ajattelemaan ainoastaan yhtä ajatusta kerrallaan. Muutoin näiden ihanien mielikuvien ”nappaaminen purkkiin” olisikin lähestulkoon mahdotonta.

Sebastian, menestynyt kansainvälisen sijoitusyhtiön maajohtaja

Sebastian katsoo lääkärivaimoltaan viime jouluna lahjaksi saamaansa älykelloon. Nyt tulee kiire, hän ajattelee mielessään, ja pyytää taksikuskia ajamaan mahdollisimman nopeasti lentokentälle.

Hänen pitäisi ehdottomasti ehtiä seuraavaan New Yorkista Suomeen lähtevään koneeseen, sillä muutoin hän ei ehtisi tyttärensä viimeiseen jouluesitykseen.

Sebastian tuntee vieläkin piston sydämessään muistaessaan, kuinka pettynyt suloinen Mila tyttö olikaan ollut hänen myöhästyttyään edellisestä koulun juhlasta.

Hän oli ostanut tytölle lepyttelylahjaksi uuden ponin anteeksipyyntöjen kera. Mila oli ilahtunut uudesta ponistaan kovasti, ja vaimokin tuntui aavistuksen leppyneen.

Onneksi vaimo sentään ymmärsi, miten vaikeaa, suorastaan lähestulkoon mahdotontakin, hänen oli poistua kesken kaiken kansainvälisten yritysten neuvotteluista.

Älykellon näyttö näyttää, että hänen sykkeensä on melko korkealla. Hänen täytyisi tavalla tai toisella saada enemmän aikaa itselleen, sillä fyysinen kunto ei ollut lainkaan sillä tasolla, kuin mitä sen pitäisi hänen ikäisellään miehellä olla.

Sebastian sulkee silmänsä. Hän näkee mielessään heidän upean merenrantatalonsa, ja miettii, kuinka ihanaa olisikaan viettää aikaa perheen kanssa enemmän, kuin vain yhden viikon verran kuukaudessa.

Tuon viikon hän työskentelee Suomen sivukonttorilla, ja pystyy toisinaan perjantaisin tekemään töitänsä etänä kotoaan käsin.

Onneksi he saavat viettää aikaa yhdessä koko perheen voimin kahdesti vuodessa heidän matkustaessaan viikoksi paratiisilomalle johonkin ihanaan paikkaan.

Tuolloin he nauttivat täysin siemauksin yhteisestä tekemisestä, leppoisista hetkistä rannalla, ja upeista retkistä milloin merelle, milloin museoihin tai taidenäyttelyihin.

Joskus iltaisin, kun hänellä on ollut todella raskas viikko takanaan, hän mieleensä kulkeutuu ajatus, aivan kuin varkain, että onko kaikki tämä kiire ja stressi sittenkään sen arvoista.

Vaikka hänellä on varaa ostaa lähes kaikkea, mitä hän haluaa, hänestä siltikin tuntuu toisinaan, että hän ei lopultakaan saa niistä mitään iloa, sillä hän haluaisi sittenkin elämäänsä muuta sisältöä.

Hän haluaisi viettää aikaansa perheensä kanssa enemmän. Kuinka mahtavaa olisi, jos hänellä olisi edes yksi aito ystävyyssuhde, mutta sellaisen hankkimiseen hänellä ei yksikertaisesti ollut aikaa.

Puhumattakaan, että hän voisi keskittyä asioihin, joita hän haluaisi itse harrastaa. Ehkä sitten, kun pääsemme eläkkeelle, voimme viimeinkin rentoutua, Sebastian ajattelee, ja pyytää taksikuskia ajamaan vieläkin nopeammin.

Reijo, lautturin apumies

Lautta kolahtaa laituriin. Iloisen näköiset saarelaiset nostavat hänelle kättään poistuessaan lautalta.

Ilmassa on jo aavistus kesän lämpöä, ja taivaalla leijailevat pienet, valkoiset pilvenhattarat, nostavat Reijon mieleen mökillä odottavat suloiset karitsat.

Työ lautalla on leppoista ja ennalta-arvattavaa. Joskus oikein kovilla myrskyillä työ on hieman haasteellisempaa, mutta heidän tärkein tehtävänsä on kuljettaa matkustajat turvallisesti saaresta mantereelle, ja takaisin, joten lautta jää huonolla ilmalla laituriin.

Hän avaa vanhan Corollansa oven ja laskee eväslaukkunsa penkille. Vaimo on laittanut viestiä, jossa pyytää häntä tuomaan kaupasta tullessaan pari maitopurkkia.

Luvassa olisi lättykestit, sillä pojat ovat tulossa viettämään viikonloppua heidän samaisella saarella sijaitsevalle mökilleen tyttöystäviensä kanssa.

Mökki on vaatimaton, mutta sitäkin rakkaampi. Miten mukavaa onkaan tehdä poikien kanssa siellä puita talven varalle.

Myös veden kantaminen, ja vanhan hirsisaunan lämmittäminen on Reijon mielestä mitä rentouttavinta touhua.

Vaimon kanssa he käyvät myös usein metsässä retkillä. Milloin sienessä, milloin marjassa, ja talvella hiihtelemässä.

Elämä pienessä vanhassa torpassa on täynnä rakkautta ja lempeyttä. Usein Reijon silmät kostuvat kaikesta siitä kiitollisuudesta, mitä hän tuntee elämäänsä kohtaan.

Kuinka onnekas hän onkaan, hän usein miettii, katsellessaan rakasta pullantuoksuista vaimoaan, ja reippaita poikiaan, joiden iloinen nauru kaikuu kauas rantaan saakka.

Koetko olevasi menestynyt?

Usein ihminen huomaa jonkin hyvinkin pienen ja erikoisen tapahtuman yhteydessä, kuinka valtavan menestynyt hän oikeastaan jo onkaan.

Tuon pienen, häilyvän hetken hän saattaa jopa tuntea suunnatonta kiitollisuutta juuri tästä hetkestä, mikä on.

Mutta valitettavasti tämä arvokas, ihana kiitollisuuden tunne kestää tosiaan vain hetken, ja pian kuvitelmat siitä, millainen elämäsi pitäisi olla, jotta kokisit olevasi menestynyt, valtaavat jälleen mielesi.

Myös omassa elämässäni oli vaihe, jolloin olin täysin kadottanut ilon ja naurun, ja koko elämä tuntui vain tyhjänpäiväiseltä suorittamiselta.

Olin myös tyystin unohtanut kiitollisuuden valtavan voiman, jonka onnekseni löysin uudelleen systemaattisen työskentelyn kautta.

Käytin tuona ajanjaksona paljon erilaisia henkisen kehityksen tekniikoita apunani, ja täytyy myöntää, että niiden avulla itse asiassa loin itselleni ihan kokonaan uudenlaisen elämänpolun.

Loin elämän, joka on täynnä kaikkea sitä mahtavaa ja ihanaa, mistä niin kovasti aikoinani haaveilin.

Opetan näitä Supertekniikoita nykyisin ihanan yhteisömme jäsenille Kristallikerhossamme.

Lue lisää kerhosta täältä.

Mikä vie meidät harhapoluille?

Katsot elokuvia menestyneistä ihmisistä. Seuraat somessa tuttaviasi. Luet heidän fb-sivuiltaan, kuinka mahtavan täyttä elämää he elävät, ja kuinka paljon heillä on vaikka ja mitä materiaa, kuten upeita koteja, autoja, harrastuksia, uria, kaikkea sitä, mitä sinulta puuttuu.

Ja koko ajan alitajuntasi rekisteröi ajatuksiasi, ja, koska olet oman elämäsi luoja, tekee sen, mitä käsket sen tehdä. Eli tuntea huonommuutta ja puutetta.

”Kyllä herrani”, se kuiskaa, ja tuo tarjolle tunteitasi vastaavia kokemuksia elämääsi. Sillä niitähän sinä pyytämällä pyysit, käyttämällä lähes kaiken hereillä olo aikasi puutteen miettimiseen ja kokemiseen.

Onneksi sinulla on kaikki valta ja voima päättää, millaisen elämän lopulta elät. Tärkeintä on tulla tietoiseksi ajatuksistaan, sillä vain siten pystyt muuttamaan myös ympäristösi. Sillä kun sinä muutut, myös ympäristö muuttuu.

Toivon sinulle kaikella rakkaudella hellää ”halolla päähän” havahtumista miettiessäsi menestystä omalla kohdallasi.

Ehkä olet huomattavan menestynyt jo nyt, et vain ole tullut siitä vielä tietoiseksi.