Ilmastonmuutoksen vaikutus herättää keskustelua rakennusalan ammattilaisten keskuudessa. Moni alan ammattilainen on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen rakennuskantaan.
Huoli ei ole tosiaankaan aiheeton, sillä on sanomattakin selvää, että rakenteet ovat erittäin kovalla koetuksella sään vaihdellessa näin rajusti pakkasen, ja sulan, sateisen, ja erityisen sateisen välillä.
Ja mikäpä se siinä, jos sade olisikin kuivaa pakkaslunta, siinä ei olisi mitään vakavampaa huolen aihetta, mutta suurimmat ongelmat tulevat juuri siitä, kun sataa ja paikat kastuvat, sitten taas hetkeksi pakastuu, ja jälleen menee plussalle ja sataa.
Rakenne ei tässä tapauksessa pääse oikein missään välissä kunnolla kuivumaan.
Itse jäin pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta talon sokkeliin, kun huomasin, että ystäväni talon pihakiveyksellä, joka rajoittuu sokkeliin, lillui reipas 10 cm vettä.
On sanomattakin selvää, että seisova vesi imeytyy sokkeliin, ellei sokkelia ole suojattu asianmukaisesti, esimerkiksi patolevyllä.
Ilmastonmuutoksen vaikutus talon sokkeliin
Sokkelit ovat lähtökohtaisesti aina joko betonista valettuja, tai sitten harkoista tehtyjä. Kummassakin tapauksessa sokkeli on myös raudoitettu, tavalla tai toisella. Mutta miten käy
- betonin
- raudoituksen
jos kosteus ei missään vaiheessa pääse kuivahtamaan? Miten käyttäytyy kostea betoni pakkasella? Erityisesti, jos siitä puuttuu pakkasenkesto aineita?
Entä kauanko raudoitus kestää ruostumatta? Mitä tapahtuu, kun raudoitus ruostuu ”puhki”?
Pahin skenaario olisi varmaankin se, että betoni alkaisi murentua sekä ruoste rikkoisi raudoituksen. Silloin myös talo itsessään vajoaisi jossakin vaiheessa, ja hyvin todennäköisesti epäsymmetrisesti.
Lisäksi kostea sokkeli kastelee ajan kanssa myös lattiavalun, ja sieltä kosteus lähtee hiipimään ylöspäin, ellei tätä ole huomioitu jo rakennusvaiheessa kapillaarikatkoilla yms.
Entäpä mitä betonin murentuminen, tai raudoituksen puhki ruostuminen tekisi esimerkiksi kerrostalojen parvekkeille? Ovatko ne kuinka kauan vielä turvallisia?
Isoja ongelmia on luvassa, uskoisin.
Betoni itsessään kestää suuriakin säävaihteluita, kunhan se on tehty oikein ja kunnon aineista. Mikäli sokkelia on ollut tekemässä ammattilaiset, he lähtökohtaisesti ovat jo 1980-1990 luvulta lähtien osanneet lisätä betoniin ns. lisähuokostus-ainetta.
Tämän ansiosta pakkasessa laajeneva vesi pystyy laajenemaan betonin sisällä oleviin huokosiin, jolloin betoni ei ala murtumaan. Vesi nimittäin laajenee n.10% pakkasella.
Raudoitus samoten on ns. ”turvassa” valun sisällä, kunhan sen ympärillä on riittävän paksu ja tiivis suojabetoni.
Korjaustoimenpiteitä
Tässä muutamia vinkkejä asian korjaamiseen:
Suurimmat ongelmat talojen sokkeleiden kastumisen osalta ovat vanhat talot ja niiden sokkelit. Niiden osalta kannattaa vähintäänkin huolehtia siitä, että hulevedet menevät reilusti poispäin talosta tekemällä kaadot oikein, eli talosta poispäin, sekä poistamalla kaikki kasvillisuus talon viereltä vähintään 50cm alueelta.
Salaojitus, sekä toimivat sadevesijärjestelmät (rännit/viemärit) sadevesien oikeaoppiseen poisohjaamiseen olisi myös hyvä laittaa samalla kuntoon, jos maan kallistuksia joutuu korjailemaan.
Monessa vanhassa talossa sadevedet on ohjattu pelkän betonikourun avulla puolen metrin päähän talosta. Jos vettä tulee paljon, on vaarana, että vesi ei mene riittävän kauas talon sokkelista, vaan kastelee sen.
Lisäksi jos rakenne on vielä ns. valesokkelirakenne, ja alajuoksu on maanpinnan alapuolella, on enemmän kuin todennäköistä, että alajuoksu on jo kostunut. Erityisesti, jos alajuoksun, ja valun välissä ei ole mitään eristettä, kuten esim. bitumihuopakaistaletta.
On myös huomioitava se, että sadevesiä ei missään nimessä pitäisi ohjata pelkästään salaojaputkiin, sillä pahimmassa tapauksessa kuivausjärjestelmä muuttuukin kastelujärjestelmäksi.
Talolla on siis syytä olla kaksi erillistä järjestelmää, salaojitus- sekä sadevesijärjestelmä.
Salaojaputket asennetaan hieman anturan alapuolelle sepelin päälle, ja salaojaputken päälle lisätään 30cm karkeaa soraa ja vasta sen päälle asennetaan sadevesiputket.
Monet tekevät samalla myös patolevyn lisäämisen sokkeliin sekä lisäeristyksen sokkelin reunoille.
Mikäli patolevyn laittaa, pitää huolehtia siitä, että sokkeli pääsee tuulettumaan, ja mahdollinen kosteus siirtymään pois joko valumalla seinän ja patolevyn välistä bitumilla käsiteltyä alasokkelia pitkin salaojitukseen sekä haihtumalla patolevyn yläosasta.
Kannattaa myös tukkia mahdolliset kylmäsillat, joita on voinut syntyä rakenteiden liikkumisen, tai betonin murtumisen myötä.
Mikäli talo on ns. rossipohjainen, pitää erityisesti huolehtia siitä, että alapohjan tuuletus toimii ideaalisti.
Ohjeita
Löysin hyvän tarkastuslistan perustuksen ja alapohjan tarkistamiseen Sisäilmayhdistys Ry:n sivuilta, pääset tarkastuslistaan tästä.
Suosittelen myös lämpimästi ottamaan tällaisen remontin tullessa vastaan alan ammattilaisen suunnittelemaan sekä toteuttamaan kyseisen projektin. Toki paljon voi tehdä itsekin, mutta pitää tietää, mitä tekee, ettei tee ongelmasta vielä pahempaa.
Kunnan rakennusvalvonnasta saa tänä päivänä todella hyvää ohjeistusta myös korjausrakentamisen osalta, joten käynti korjausneuvontayksikössä heti alkuvaiheessa on järkevää.
Lisäksi korjausrakentaminen kosteusvaurioissa on usein luvanvaraista, jos kosteusvaurio on syntynyt pidemmän ajan kuluessa, kosteusvaurio ulottuu rakenteisiin ja edellyttää uutta rakennesuunnittelua.
Olisi myös hienoa, jos joku alan huippu ammattilainen kirjoittaisi ”ilmastonmuutoksen vaikutus rakenteisiin, näin suojaudut siltä” -tyylisen oppaan aiheesta omakotitalo asukkaille, sille olisi varmasti kysyntää.
Käy myös tutustumassa artikkeliini ”näin syntyy koti”, löydät sieltä hyvää infoa rakentamisesta ylipäänsä sekä linkkejä vesi- ja viemäröintioppaisiin.
(Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)
